Begin typing your search above and press return to search. Press Esc to cancel.

digitalisaatio

Tag

Mitä digitalisoisin tänään?

Read more

Mitä digitalisoisin tänään?

Katselin jokin aika sitten Katsomosta Digitalisaatio-paneelikeskustelun. Olipa ajatuksia herättävää. Ei siksi että olisi tullut esille mitään uutta tai edes fiksua vanhaa, vaan siksi, kuinka epämääräinen ja monitulkintainen koko digi-trendi on edelleen. Kaikilla pitää olla sanottavaa oli asiaa tai ei. Olen edellisen kerran kiukutellut samasta aiheesta 2015, eikä maailma ole muuttunut kolmessa vuodessa parempaan suuntaan yhtään, pikemminkin päinvastoin.[…] Lue lisää!

0
Atshii, flunssa iski − onko parempi mennä töihin diginä kuin ei lainkaan?

Read more

Atshii, flunssa iski − onko parempi mennä töihin diginä kuin ei lainkaan?

Kehittämispäällikkö Kimmo Vänni Tampereen Ammattikorkeakoulusta (TAMK) väitteli toissa viikolla Tampereen yliopistossa mielenkiintoisesta aiheesta, sairausläsnäolosta eli presenteismistä (Presenteeism among an Industrial Population 2018). Kannattaa muuten tutustua!

Mikä ihmeen presenteismi? Työterveyshuolto on pitkään keskittynyt henkilöstön sairauspoissaoloihin eikä niinkään läsnäoloon. Väistökirjassaan Vänni kuvaa termin merkitystä näin:

”Alun perin presenteismi on tarkoittanut työntekijän sairausläsnäoloa työpaikalla ja alentunutta kapasiteettiä suoriutua työtehtävistään.[…] Lue lisää!

0
Digitalisaatio, sammakot ja keitinvesi

Read more

Digitalisaatio, sammakot ja keitinvesi

Moni raportti kertoo digitalisaation etenevän Suomessa vauhdikkaasti. Esimerkiksi Digibarometri 2018 -tutkimuksessa Suomi on edelleen kolmantena maailmassa heti Norjan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Lisäksi Palvelualojen työnantajien Digitaloudesta kasvua 2018 -selvityksessä kerrotaan, että palveluyritykset ”ymmärtävät digitalisaation ratkaisevan merkityksen entistä laajemmin”.

Kiva, mutta riittääkö tämä?

Otetaan esimerkki palveluista. Vein vaimon syömään suosittuun ravintolaan Helsingin keskustassa.[…] Lue lisää!

0
#Digiloikka

Read more

#Digiloikka

Vapaa-ajattelijan päiväkirjasta, osa 17

Kun jotain digitalisoidaan, hommaan ryhdytään innokkaasti. Aina ei mietitä, että

  1. kannattaako kyseistä tehtävää digitalisoida
  2. mitkä ovat siitä saatavat hyödyt ja
  3. onko rakennettavan järjestelmän kehityksessä otettu alusta alkaen huomioon käyttäjät ja käytettävyys.

Valitettavasti liian monessa projektissa digitalisointi saadaan kyllä tehtyä, mutta käytettävyys ja sitä kautta säästö ja hyöty digitalisoinnista jäävät saavuttamatta.[…] Lue lisää!

0
Suomi-innovaatiot lentoon

Read more

Suomi-innovaatiot lentoon

Lehtikustantaja The Atlantic pyysi taannoin joukkoa tiedemiehiä, yrittäjiä, insinöörejä ja historiantutkijoita listaamaan tärkeysjärjestyksessä ihmiskunnan suurimmat teknologiainnovaatiot sitten pyörän keksimisen. Listan kymmenen kärjen muodostivat seuraavat keksinnöt:

  1. Painokone, 1430-luku
  2. Sähkö, 1800-luvun loppu
  3. Penisilliini, 1928
  4. Puolijohde, 1900-luvun puoliväli
  5. Optinen linssi, 1200-luku
  6. Paperi, 100-luku
  7. Polttomoottori, 1800-luvun loppu
  8. Rokotus, 1796
  9. Internet, 1960-luku
  10. Höyrykone, 1712

Lista on osoitus siitä, että ihmiskunnan menestys on perustunut kautta aikain arjen innovaatioihin.[…] Lue lisää!

0
Kuka rohkaisisi sotesta huolestunutta kansalaista?

Read more

Kuka rohkaisisi sotesta huolestunutta kansalaista?

Päätin jo, että sotesta en bloggaa, mutta muutin mieleni. Syynä olivat yksinäisten vanhusten kohtalot sekä keskustelut terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Terveydenhuollon prosessit on mietittävä uudelleen ihmiskeskeisesti ja sama tietenkin tulee tehdä myös sosiaalipuolella: Suomalaisen terveydenhoidon toimintamalli pitää kääntää ylösalaisin – ammattikeskeisestä asiakaskeskeiseksi. Asiakas- tai potilaskeskeisessä mallissa tieto kulkee aina ja kaikkialla henkilön mukana.[…] Lue lisää!

0
Vieläkö hevoset tekevät töitä sinun lähipellollasi?

Read more

Vieläkö hevoset tekevät töitä sinun lähipellollasi?

Digitalisaation edetessä eri ammattien katoamisella kohkaaminen on noussut uutisten kestoaiheeksi. Lähes poikkeuksetta äänensävy on varoittava ja jopa uhkaava.

Esimerkiksi vuoden 2014 alussa Etlan paljon huomiota saanut tutkimus ja muistio kertoi jo otsikossa, että tietotekniikan kehitys uhkaa kolmasosaa Suomen työntekijöistä. Nyt osa arvioista päätyy noin seitsemän prosentin lukemaan Suomessa. Oxfordin yliopiston tunnettu tutkimus ennusti aikanaan, että puolet Yhdysvaltain työpaikoista on vaarassa.[…] Lue lisää!

0
Kukapa ei haluaisi elää satavuotiaaksi

Read more

Kukapa ei haluaisi elää satavuotiaaksi

On jännä huomata, että nykyään yhä nuoremmat ja vetreämmät henkilöt täyttävät 60 vuotta. Monen työkaverin juhlakahvilla olen ihmetellyt, miten tuokin voi täyttää jo niin paljon, kun näyttää maksimissaan viiskymppiseltä. Terveet elämäntavat, liikunta ja erinomainen terveydenhuolto ovat mahdollistaneet, että elinaikaodotteemme kasvaa huomaa vauhtia.

Mika Myrskylän katsauksen mukaan vuosina 1975–1977 syntyneiden poikien odotettavissa oleva eliniän mediaani (ikä jonka puolet ihmisistä saavuttaa) on 86 ja tyttöjen 91 vuotta.[…] Lue lisää!

0
Simo Leistin kuusi ennustetta vuodelle 2018

Read more

Simo Leistin kuusi ennustetta vuodelle 2018

Digitalisoituva maailma pakottaa niin ihmiset kuin organisaatiotkin sopeutumaan yhä uusiin haasteisiin Eivätkä haasteet liity pelkästään pärjäämiseen, vaan kyse on selviytymisestä. Johtajien on pakko yrittää itse ymmärtää uusien teknologisten ratkaisujen vaikutuksia, jotta he voivat edistää niiden omaksumista. Tuo käy helposti raskaaksi, koska harva ei-it-yritys voi ymmärtää esimerkiksi tekoälyä, lohkoketjuja, edge computingia tai pilviratkaisuja.[…] Lue lisää!

Tekoälystä tulee terveydenhuollon hoitotiimin uusi jäsen

Read more

Tekoälystä tulee terveydenhuollon hoitotiimin uusi jäsen

Olemme jo päivittäin tekemisissä tekoälyn kanssa. Se tekee elämäämme paremmaksi, vaikkei sitä välttämättä edes huomaa. Älypuhelimissa on Sirin kaltaisia puheohjausjärjestelmiä, ja asiakaspalvelu-botit auttavat meitä vaikkapa löytämään edullisia tuotteita. Puhelinpalveluissa käytetään tekoälyyn perustuvia puheentunnistusjärjestelmiä.

Tekoälyn käyttäminen ongelmanratkaisussa ei ole uusi ajatus, siitä on itse asiassa puhuttu jo puoli vuosisataa. Tänä päivänä kuitenkin elämme ympäristössä, jossa tekoälystä on tullut todellinen mahdollisuus, koska:

    1. tietokoneiden ja prosessorien hinnat ovat laskeneet riittävän alas, jotta suurten neuroverkkojen rakentaminen on mahdollista.
[…] Lue lisää!
0
Suomi teki sen 2025 – tarua vai totta?

Read more

Suomi teki sen 2025 – tarua vai totta?

”Suomi räväytti tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin!” ”Turha sääntely ja byrokratia jäivät historiaan!”

”Suomen ketterä uudistuminen perustui luottamukseen, vuorovaikutukseen ja johtamiskulttuuriin, jossa rohkaistiin kokeiluihin!”

Eikö tämä näy sinulle arjessa kansalaisena tai työntekijänä? Ei välttämättä vielä, sillä näin on tavoitteena uutisoida vuonna 2025 – ainakin jos nykyisen hallitusohjelman tavoitteet toteutuvat![…] Lue lisää!

Ihmiskunnan kohtalon ratkaisee teknologia

Read more

Ihmiskunnan kohtalon ratkaisee teknologia

Luin juuri Lauri Reuterin kirjoittaman ajankohtaisen ja ajatuksia herättävän blogin. Tekstissä hän nostaa esiin kuusi häneen vaikutuksen tehnyttä huomiota tulevaisuudesta, kun hän otti osaa Singularity Universityn Global Solutions -ohjelmaan. Suosittelen lukemaan tekstin, mutta tässä havainnot otsikkotasolla:

  1. Harva ymmärtää ilmastonmuutoksen todellisen vakavuuden
  2. Teknologian muutosnopeus yllättää kaikki
  3. Resurssien rajallisuus on illuusio
  4. Ne kaatuvat, jotka sitä vähiten odottavat
  5. Ihminen ja tekoäly sulautuvat toisiinsa
  6. Tästä kaikesta ovat vastuussa ihmiset

On vaikea olla eri mieltä Laurin esille nostamista asioista.[…] Lue lisää!